Kylän historiaa

 Kuten koko Euran seutu, myös Hinnerjoki on esihistoriallista asuinaluetta. Kivikautiset asuinpaikat ja esinelöydökset kertovat että jo muinaiset hinnerjokilaiset pitivät aluetta suotuisana seutuna perheen perustamiseen. Kivikautisia asuinpaikkoja Hinnerjoella ovat Lammilan, Kolmhaaran, Heinrannan, Sorronpellon ja Käärlahden alueet. Mustametsästä ja Pitkäjärveltä on rekisteröity kiviröykkiöt ja Perävainiolta kiviympyrä. Lisätietoja löydöksistä saa kotiseutumuseosta.


Varhaisimmat kirjalliset merkinnät Hinnerjoen ja Korven kylien olemassaolosta löytyvät keskiajan lopulta. Hinnerjoen, Kivijärven, Korven ja Vaaljoen kylät kuuluivat satoja vuosia Lapin pitäjään, kunnes niistä muodostui itsenäinen Hinnerjoen Pitäjä 1860-luvulla. Hinnerjoki kuului välillä myös Rauman maalaiskuntaan, mutta oli itsenäinen vuonna 1970, jolloin se liitettiin osaksi Euran kuntaa. 

Hinnerjoki sijaitsi entisaikaan merkittävän liikenneyhteyden varrella. Jos kesällä ratsasti tai talvella kulki rekipelillä Turusta Raumalle muinaisia käräjäpaikkakuntia seuraten, tie kulki halki Korven kylän. 1700-luvun lopulla Laitilasta Korven kautta Raumalle johtanut tie oli nimeltään Suuri Maantie. Nimestään huolimatta ei tie kuitenkaan ollut paljon kärrytietä leveämpi.


Mahtitaloja ja ratsutiloja

Entisaikaan kylien mahtitalot hoitivat merkittäviä luottamustoimia, kuten nimismiehen virkaa ja kievarinpitoa. Korven kylän kolme mahtitaloa sijaitsivat keskustassa aivan teiden risteyksessä. Nakkilan, Sonkkilan ja Aerlan talot olivat seutukunnan vauraimpia taloja.  

1600-luvulla Korven kylään muodostui ratsutiloja. Perimätiedon mukaan Korven ratsastajat olivat "rakuunoita" ja isännät "frälssiä", sanoihin on ylpeilyn asemesta arveltu kätkeytyvän halu säilyttää aikaisemmin hyvin menestyneen kylän identiteetti. Ratsutiloista tuli uudenlainen maanluonto perintötilan ja kruunutilan rinnalle, jota kruunu pyrki kaikin tavoin suojelemaan ja säätelemään. Tila oli velvollinen ylläpitämään täysratsukkoa aseineen. Vasta 1760-luvulla Korven kylän ratsutilalliset saivat rahallista korvausta vastaan ostaa ratsutilansa perintötilaksi.  

illoin Hinnerjoen kylään rakennettiin ensimmäinen kirkko, jää vaille vastausta. Ennen kuin kyläläiset saivat oman papin vuonna 1695 Hinnerjoki oli saarnahuonekunta ja kyläläiset kävivät Soukaisten kylässä sijainneessa kirkossa.   

Se, milloin Hinnerjoen kylään rakennettiin ensimmäinen kirkko, jää vaille vastausta. Ennen kuin kyläläiset saivat oman papin vuonna 1695, Hinnerjoki oli saarnahuonekunta ja kyläläiset kävivät Soukaisten kylässä sijainneessa kirkossa.   

1700-luvun kynnyksellä maata koetteli kuvauksien mukaan täydellisiä katovuosia seurannut nälänhätä. Lukuisten talojen isäntäväet ajautuivat kerjäläisiksi. Varakkaat tilat lähettivät poikiaan opiskelemaan. Itsenäisiksi yrittäjiksi oli opiskeltu perimätiedon mukaan iät ja ajat Uudessakaupungissa ja Raumalla käsityöammatteja harjoittavien mestarien luona. Näin pojat olivat kisällivuosien jälkeen valmiita harjoittamaan ammattiaan pitäjän ammattilaisina, kuten suutareina ja räätäleinä.